Rekisteröidy

Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhakijoi

Tähän ryhmään voit kirjoittaa ”anonyyminä” ilman rekisteröintiä - sana on vapaa!


Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Ti Maalis 15, 2016 9:13 am

Kuva

Turvapaikanhakijat yrittivät itsemurhaa Luonan VOK:ssa!

Luonan Kutomotien vastaanottokeskuksessa kaksi turvapaikanhakijaa yritti itsemurhaa.

Kuva

Kuva

Lue lisää http://mvlehti.net/2016/03/14/turvapaikanhakijat-yrittivat-itsemurhaa-luonan-vokssa

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » La Maalis 19, 2016 3:48 pm

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Aiheeseen liittyvä video tulossa...

Paikallaolija

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Paikallaolija » Su Maalis 20, 2016 11:18 am

Vastaavan tasoisia esityksiä näkee Suomalaisten päiväkotien lasten ryhmäesityksissä.

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Pe Huhti 22, 2016 9:01 pm

Lisää ongelmia Espooseen, vaikka poliisi vastustaa ja on tilanteesta huolissaan


Muutoslupa-asia, 2015-1691, Kutojantie 10 02630 ESPOO, Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie 10 c/o API Finland O

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos toteaa lausuntonsa yhteenvedossa, että vastaanottokeskuksen perustaminen on lisännyt merkittävästi poliisin hälytystehtävien sekä tietoon tulleiden rikosten määrää Kutojantie 10 kiinteistön ja sen lähiympäristön osalta. Tämä johtuu siitä, että rakennukseen on majoitettu useita satoja yksin asuvia mieshenkilöitä. Poliisin arvion mukaan vastaanottokeskuksen asukkaiden turvapaikanhakija-statuksella ei ole merkitystä toimintaympäristön muutosten osalta. Ne johtuvat majoittuvien henkilöiden suuresta määrästä sekä siitä, että he kaikki ovat lähtökohtaisesti yksin matkustavia täysi-ikäisiä miehiä. Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisella on näistä seikoista johtuen ollut vaikutusta kyseisen alueen turvallisuuteen ja mahdollisesti viihtyisyyteen. Kutojantie 10 kiinteistössä toimivan vastaanottokeskuksen majoituskapasiteettia ei poliisilaitoksen näkemyksen mukaan tulisi nostaa nykyisestä tasostaan. Lähtökohtana tulisi olla, että majoitettavien henkilöiden määrää tulisi laskea edellä kuvattujen toimintaympäristömuutosten johdosta.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja poliisin lausunnoista todetaan, että ei Maankäyttö- ja rakennuslaissa eikä Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa ole määritelty rakennusten käyttötaparyhmänä vastaanottokeskusrakennuksia. Muutosta haetaan tilapäiselle toimistorakennuksen muuttamiselle majoitusrakennukseksi eikä rakennusvalvontakeskuksella ole MRL:n mukaista mahdollisuutta rajoittaa rakennuksessa majoittuvien henkilöiden lukumäärää käyttäjäryhmän perusteella.

Lue koko päätös http://www.vanhemmat.com/2016362850.pdf


Espoolaiset lapsiperheet ja yksinäiset naiset, etenkin te jotka asutte Kutojantien läheisyydessä. - pitäkää huoli itsestänne ja läheisistänne!

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Ma Touko 02, 2016 3:50 pm

Luona oy ei ole hankkeen takana. onko kenelläkään tietoa että kuka on?

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Su Touko 22, 2016 3:09 pm

ILTASANOMAT


HS: Työntekijöiltä hurjia väitteitä järkyttävistä tilanteista vastaanottokeskuksissa

Kuva
– Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija, yksi Helsingin Sanomien haastattelemista työntekijöistä
väittää lehdelle. Lehden mukaan viime syksy oli vastaanottokeskuksissa kaoottinen.
(KUVA: Lehtikuva)


Julkaistu: 22.5.2016

Turvapaikanhakijoiden turvallisuus ja terveys ovat olleet vaarassa Luona-yhtiön perustamissa vastaanottokeskuksissa, väittää Helsingin Sanomat. Yhtiön mukaan akuutit sairastapaukset hoidettiin ja vartijoihin liittyneet ongelmat ovat olleet yksittäistapauksia.

Suomen joutuminen loppukesällä ja syksyllä 2015 tuhansien turvapaikanhakijoiden kohteeksi asetti tilanteeseen varautumattomat viranomaiset suuren haasteen eteen. Turvapaikanhakijoille oli järjestettävä katto pään päälle ja heidän hyvinvoinnistaan oli huolehdittava.

Kun maahanmuuttoviraston, kuntien ja SPR:n vastaanottokeskukset alkoivat täyttyä, alkoivat viranomaiset tiedustella yksityisiltä yrityksiltä, löytyisikö näiltä kapasiteettia turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Yksi haasteeseen tarttuneista yrityksistä oli vuonna 2014 toimintansa aloittanut Baronan tytäryhtiö Luona, entinen Barona Hoiva.

Helsingin Sanomat kertoo yhtiön tehneen syyskuussa päätöksen turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Jo saman päivän aikana ensimmäiset bussit kaarsivat pikavauhtia vastaanottokeskukseksi muutetun entisen pelastusopiston pihalle Espoon Otaniemessä.

Helsingin Sanomien mukaan bisnesidea oli nerokas: Baronan tytäryhtiöllä Forenomilla oli valmista majoituskapasiteettia ja henkilöstöyhtiönä Barona pystyi löytämään nopeasti työvoimaa. Kuukaudessa Luona avasi kahdeksan vastaanottokeskusta pääkaupunkiseudulle. Näihin palkattiin 250 työntekijää.

”Sinne marssi ketä vain”

Helsingin Sanomat on haastatellut kymmentä Luonan perustamissa vastaanottokeskuksissa työskennellyttä työntekijää, jotka ovat antaneet synkän kuvan yhtiön vastaanottokeskusbisneksestä. Työntekijöiden mielestä ongelmia aiheutti henkilökunnan epäpätevyys ja kokemattomuus, mikä sai vastaanottokeskusten tilanteen kaoottiseksi.

– Sinne marssi ketä vain, ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija, yksi haastatelluista kertoo lehdelle.

Osa vastaanottokeskuksiin palkatuista työntekijöistä oli maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ensimmäisessä työpaikassaan. Tämä aiheutti etnisiä konflikteja myös turvapaikanhakijoiden ja työntekijöiden välillä.

" Sinne marssi ketä vain, ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija.

– Yksi somaliohjaaja haistatteli arabiaksi, heitteli ihmisten tavaroita ja aiheutti tappeluja, artikkelia varten haastateltu henkilö muistelee.

Väite: Terveydenhuolto retuperällä

Helsingin Sanomien mukaan yhdeksi suurimmista murheenkryyneistä Luonan perustamissa vastaanottokeskuksissa osoittautui asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen turvapaikanhakijoille. Virallisten ohjeiden mukaan jokaisessa vastaanottokeskuksessa tulisi olla yksi terveydenhoitaja ja yksi sosiaalityöntekijä 150:tä asukasta kohti.

Helsingin Sanomien mukaan Luonan keskuksissa terveydenhoitajia oli vain toisinaan ja ihmiset itkivät hoidonpuutetta epätoivoisina. Osa asiakkaista olisi ollut kipeästi hoidon tarpeessa, esimerkiksi asukas, jolta oli ammuttu leuka murskaksi.

– Kouluttamattomat ohjaajat oli asetettu portinvartijoiksi päättämään, pääseekö asukas lääkäriin. Kuumemittarikin olisi siinä auttanut, entinen työntekijä väittää HS:lle.

– Kerran yksi turvapaikanhakija makasi 12 tuntia omassa ulosteessaan ilman, että asialle tehtiin mitään, työntekijä väittää Helsingin Sanomille.

Luona kiistää laajamittaiset ongelmat

Maahanmuuttovirastoon ja eduskunnan oikeusasiamiehille alkoi sadella valituksia Luonan toiminnasta ja tilanne on sittemmin parantunut.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen on kertonut Helsingin Sanomille, että valvontaa olisi voinut olla enemmän.

– Ajateltiin, että hoidetaan majoitus ja perusasiat ensiksi, mutta ohjausmielessä meidän roolin olisi pitänyt olla isompi.

Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi kertoo lehdelle, että akuutit (sairastapaukset) on hoidettu, ja että vartijoihin liittyvät ongelmat ovat olleet yksittäistapauksia, joihin on puututtu. Baronan toimitusjohtaja ei vastannut HS:n mukaan lehden haastattelupyyntöön.

" Kerran yksi turvapaikanhakija makasi 12 tuntia omassa ulosteessaan ilman, että asialle tehtiin mitään.


IS http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 84316.html

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Pe Syys 02, 2016 6:55 am

YLE UUTISET

Helsinki 1.9.2016 klo 6:21 | päivitetty 1.9.2016 klo 6:21

Yli sata turvapaikanhakijaa valitti vastaanottokeskuksesta – Migri: Henkilöstö äärettömän ammatillista

Noin viidennes espoolaisen vastaanottokeskuksen asukkaista on valittanut oloistaan poliisille. He muun muassa syyttävät kahta keskuksen vartijaa väkivallasta. Poliisin mukaan asiassa ei kuitenkaan ole syytä aloittaa esitutkintaa.

Kuva
Yle haastatteli neljää turvapaikanhakijaa, jotka moittivat espoolaisen Nihtisillan vastaanottokeskuksen
henkilökuntaa huonosta kohtelusta. Kuva: Antti Kolppo / Yle


Kokemukset vastaanottokeskusten arjesta poikkeavat suuresti vastaanottokeskusten asukkaiden ja viranomaisten kesken.

Yle haastatteli tätä juttua varten neljää Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa asuvaa turvapaikanhakijaa, jotka moittivat keskuksen henkilökuntaa siitä, että nämä kohtelevat heitä huonosti.

Haastateltavien mukaan osa vartijoista käyttäytyy niin kuin he olisivat vangittuja eivätkä turvapaikanhakijoita. He sanovat, että käytös on ollut toistuvasti asiatonta ja näin on ollut ainakin keväästä asti.

Heinäkuussa yli sata Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukasta allekirjoitti asiakirjan, jossa he pyysivät poliisia tutkimaan, onko kaksi nimeltä mainittua vartijaa syyllistynyt käytöksellään rikokseen vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakijat: Väkivaltaa, rasismia

Turvapaikanhakijat sanovat poliisille tekemässään tutkintapyynnössä, että kaksi vartijaa on käyttänyt virka-asemaansa väärin eivätkä nämä kunnioita Suomen työlakia.

Allekirjoittaneiden mukaan vartijat käyttävät väkivaltaa heitä kohtaan ja kiusaavat rasistisesti.

Neljä turvapaikanhakijaa sanoo Ylelle, että he yrittivät kertoa tilanteesta ensin vastaanottokeskuksen johdolle ja kun muutosta ei tullut, he ilmoittivat asiasta poliisille.

Haastateltavat haluavat esiintyä nimettöminä, koska he pelkäävät, että paljastuessaan heidät siirretään toiseen vastaanottokeskukseen toiselle puolelle maata. Heidän mukaansa muut vastaanottokeskuksen vartijat ovat käyttäytyneet hyvin, mutta kun kaksi ilmoituksessa mainittua vartijaa on ollut paikalla, muidenkin käytös on muuttunut.

Poliisi: Ei epäillä rikosta – ilmoitetut asiat yleisluonteisia

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kerrotaan, että poliisi on käsitellyt asiaa jo heinäkuussa.

– Poliisi on selvittänyt, onko asiassa edellytyksiä aloittaa esitutkinta eli onko ketään syytä epäillä rikoksesta, komisario Ilmari Hallamaa sanoo.

– Olemme päätyneet sellaiseen tulokseen, että esitutkintaa ei aloiteta eli rikosta ei epäillä. Perusteena on, että ilmoitetut asiat ja laiminlyönnit ovat hyvin yleisluonteisia. Niitä ei ole osattu yksilöidä sen tarkemmin.

Hallamaan mukaan poliisilla on ollut tänä vuonna "hyvin paljon" häiriökäyttäytymisestä johtuneita tehtäviä Nihtisillan vastaanottokeskuksessa.

– Tosiasia on, että ihmisiä on jouduttu ottamaan myös kiinni. Sinällään nämä asiat, mitä ilmoituksessa on, ovat meidänkin tiedossa.

– Kuitenkin näillä vartijoilla on lain tuoma velvollisuus puuttua häiriökäyttäytymiseen ja tarvittaessa käyttää voimakeinoja.

Ilmoituksen on allekirjoittanut yli sata ihmistä. Miten poikkeuksellista se on?

– Ei tällaisia yleensä tule. Mutta tässä saattaa olla kulttuurieroja, komisario vastaa.

Ylen haastattelemien turvapaikanhakijoiden mukaan vartijat ovat saattaneet soittaa poliisille yhtäkkiä eivätkä he ole tienneet, miksi.

Luona: Rasismin ja epäasiallisen käytöksen suhteen nollatoleranssi

Espoon Nihtisillan vastaanottokeskusta pyörittää yksityinen Luona. Luona on ollut otsikoissa ennenkin: esimerkiksi helmikuussa, jolloin viisi Luonan entistä työntekijää kertoi Ylelle, että vastaanottokeskusten arkea varjostivat muun muassa rasismi ja henkilöstövajeen aiheuttamat vaaratilanteet.

Luonan toimitusjohtaja vakuutti tuolloin, ettei yhtiössä sallita rasistista eikä epäasiallista käytöstä vastaanottokeskusten asukkaita kohtaan.

Kuva
Maahanmuuttoviraston mukaan Nihtisillan vastaanottokeskus ei ole poikkeustapaus vaan kanteluita
tulee tasaisesti muualtakin. Myöskään Luona ei poikkea tilastoissa. Kuva: Antti Kolppo / Yle


Yhtiöllä on edelleen nollatoleranssi rasismin ja epäasiallisen käytöksen suhteen, sanoo Luonassa turvallisuudesta vastaava johtaja Jani Kinnunen. Toinen ilmoituksessa mainituista vartijoista oli työskennellyt Luonan alihankkijan palveluksessa eikä hän enää työskentele Luonassa, Kinnunen kertoo. Toinen vartija taas on siirretty toiseen vastaanottokeskukseen.

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on noin 500 asukasta.

– Elämä keskuksessa jatkuu niin kuin ennenkin. Tilanne on rauhallinen. Se on käyty henkilökunnan ja asukkaiden kanssa läpi, Kinnunen sanoo.

Migri: Asiat ovat kunnossa

Maahanmuuttovirasto on turvapaikanhakijoiden tekemästä poliisi-ilmoituksesta tietoinen. Virasto on ollut yhteydessä siitä myös Luonaan.

– Olemme todenneet, että asiat ovat hoidossa ja kunnossa, sanoo ylitarkastaja Kati Vahtera Maahanmuuttoviraston eli Migrin vastaanottoyksiköstä.

Ylen haastattelemat turvapaikanhakijat kokevat, ettei tilanne ole parantunut poliisi-ilmoituksen jälkeenkään. Mistä tällaiset tulkintaerot osapuolten välillä voivat johtua?

– Mitään yksittäistä syytä en osaa sanoa. Ne voivat olla asiakkaan henkilöhistoriaan liittyviä asioita tai kulttuurieroja, Vahtera arvelee.

Hänen mukaansa Nihtisillan vastaanottokeskus ei ole poikkeustapaus vaan kanteluita tulee myös muista keskuksista. Luonankaan vastaanottokeskukset eivät näy tilastoissa poikkeamina, hän toteaa.

– Mielestäni vastaanottokeskuksissa tehdään tällä hetkellä äärettömän hyvää työtä.

– Arki on alkanut tasaantua, kun henkilöstön ammattiosaaminen on kasvanut. Vuosi on ollut poikkeuksellinen. Nyt näyttää siltä, että henkilöstö toimii äärettömän ammatillisesti, Vahtera sanoo.

Tätä juttua varten haastatellut turvapaikanhakijat ovat toista mieltä: heidän mukaansa heitä häiritään ja kiusataan ja median ovi on viimeinen, jota koputtaa.

YLE UUTISET http://yle.fi/uutiset/yli_sata_turvapai ... ta/9135464

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Pe Joulu 02, 2016 5:23 pm

Vieras kirjoitti:Lisää ongelmia Espooseen, vaikka poliisi vastustaa ja on tilanteesta huolissaan


Muutoslupa-asia, 2015-1691, Kutojantie 10 02630 ESPOO, Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie 10 c/o API Finland O

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos toteaa lausuntonsa yhteenvedossa, että vastaanottokeskuksen perustaminen on lisännyt merkittävästi poliisin hälytystehtävien sekä tietoon tulleiden rikosten määrää Kutojantie 10 kiinteistön ja sen lähiympäristön osalta. Tämä johtuu siitä, että rakennukseen on majoitettu useita satoja yksin asuvia mieshenkilöitä. Poliisin arvion mukaan vastaanottokeskuksen asukkaiden turvapaikanhakija-statuksella ei ole merkitystä toimintaympäristön muutosten osalta. Ne johtuvat majoittuvien henkilöiden suuresta määrästä sekä siitä, että he kaikki ovat lähtökohtaisesti yksin matkustavia täysi-ikäisiä miehiä. Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisella on näistä seikoista johtuen ollut vaikutusta kyseisen alueen turvallisuuteen ja mahdollisesti viihtyisyyteen. Kutojantie 10 kiinteistössä toimivan vastaanottokeskuksen majoituskapasiteettia ei poliisilaitoksen näkemyksen mukaan tulisi nostaa nykyisestä tasostaan. Lähtökohtana tulisi olla, että majoitettavien henkilöiden määrää tulisi laskea edellä kuvattujen toimintaympäristömuutosten johdosta.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja poliisin lausunnoista todetaan, että ei Maankäyttö- ja rakennuslaissa eikä Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa ole määritelty rakennusten käyttötaparyhmänä vastaanottokeskusrakennuksia. Muutosta haetaan tilapäiselle toimistorakennuksen muuttamiselle majoitusrakennukseksi eikä rakennusvalvontakeskuksella ole MRL:n mukaista mahdollisuutta rajoittaa rakennuksessa majoittuvien henkilöiden lukumäärää käyttäjäryhmän perusteella.

Lue koko päätös http://www.vanhemmat.com/2016362850.pdf


Espoolaiset lapsiperheet ja yksinäiset naiset, etenkin te jotka asutte Kutojantien läheisyydessä. - pitäkää huoli itsestänne ja läheisistänne!






Hallinto-oikeuden ratkaisu toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen

Hallinto-oikeus katsoi, että pelastuslaitoksen ja poliisin lausunnoissa esitetyt seikat muodostivat maankäyttö- ja rakennuslain kannalta hyväksyttävän perusteen rajoittaa rakennukseen sijoitettavaa henkilömäärää lupaehdoin. Rakennusvalvontaviranomainen oli maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:n mukaisen harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa käyttötarkoituksen muutokselle henkilöiden lukumäärää rajoittavan lupaehdon ja rajoittaa lupaehdon voimassaolon koskemaan tilannetta, jossa rakennus hakemuksen mukaisesti toimii vastaanottokeskuksena, koska vastaanottokeskustoiminnassa on mahdollista, että koko rakennuksen majoituskapasiteetti on kerralla käytössä ja majoittuminen on tavanomaista valittajan mainitsemaa hostellitasoista majoittumista huomattavasti pitkäaikaisempaa. Nämä seikat vaikuttavat muun muassa evakuointiin ja muihin pelastustoimiin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien laitosten lähialueella sijaitsevassa hakemuskohteessa. Lupaehtoa ei voitu pitää yhdenvertaisuusperiaatteen tai muidenkaan hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisena. (Vailla lainvoimaa 1.12.2016)

Helsingin hallinto-oikeus 28.11.2016, päätös 16/0988/5, dnro 04861/16/4113 (julkaisematon)

Espoon rakennuslautakunta 21.4.2016 § 45

Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie 10 (myöhemmin yhtiö) on hakenut rakennuslupaa 11 623 k-m²:n suuruisen toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen tilapäisenä viideksi vuodeksi Espoossa 14 347 m²:n suuruisella kiinteistöllä 49-54-4-2.

Rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan käyttötarkoituksen muutokseen majoitusrakennukseksi lupaehdolla, joka rajoittaa rakennukseen vastaanottokeskustilanteessa sijoitettavien henkilöiden lukumäärän 400 henkilöön.


Valituksessa esitetyt vaatimukset

Ensisijaisesti valituksenalaisen päätöksen lupaehto ”rakennukseen sijoitettava henkilömäärä vastaanottokeskustilanteessa enintään 400 henkilöä” on kumottava.

Toissijaisesti valituksenalainen päätös on kumottava edellä mainitun lupaehdon osalta ja asia on palautettava rakennuslautakunnan käsiteltäväksi.

Joka tapauksessa Espoon kaupunki on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskelman mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavilla.


Perusteina valitukselleen yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Rakennuslautakunnan päätöksenteossaan soveltama maankäyttö- ja rakennuslain 176 § antaa sinänsä rakennusvalvontaviranomaiselle harkintavaltaa. Harkintavallan käyttöä rajoittavat kuitenkin Suomen perustuslaista, hallintolaista sekä muusta lainsäädännöstä ilmenevät oikeusperiaatteet ja säännöt.

Valittaja on hakenut Kutojantie 10:n rakennuksen tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta toimistorakennuksesta majoitusrakennukseksi. Käyttötarkoitukseltaan majoitusrakennuksiksi on Suomessa vakiintuneesti luokiteltu kaikenlaiset rakennukset, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä. Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena toimiva rakennus on maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselta käyttötarkoitukseltaan majoituskäytössä ja vastaa tässä suhteessa hotellina toimivaa rakennusta. Kutojantie 10:n rakennukseen suunniteltu vastaanottokeskus- ja hostellitoiminta ovat siten toisiinsa rinnasteiset ja niitä tulee maankäyttö- ja rakennuslain nojalla lähtökohtaisesti kohdella samalla tavoin.

Rakennuslautakunta on tästä huolimatta asettanut lupapäätökseen rajaavan ehdon, jonka mukaan ”rakennukseen sijoitettava henkilömäärä vastaanottokeskustilanteessa enintään 400 henkilöä”. Lautakunta ei ole perustellut rajausta muutoin kuin viittaamalla Länsi-Uudenmaan pelastus- ja poliisilaitosten lausunnoissa esitettyyn. Kummassakaan lausunnossa ei ole esitetty, että henkilömäärää tulisi rajata erityisesti vastaanottokeskuskäytön osalta. Rajaamiseen ei lausuntojen nojalla ole muutenkaan perusteita.

Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perusoikeutena tämä yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että viranomainen soveltaa lakia tekemättä muita eroja kuin laista ilmenee. Rakennuslautakunta on tässä tapauksessa vastaanottokeskustoimintaan viittaamalla asettanut turvapaikanhakijat erilaiseen asemaan verrattuna rakennuksen tuleviin hostellimajoittujiin. Menettelyssä on kyse suorasta syrjinnästä henkilöön liittyvän syyn eli turvapaikanhakija-aseman perusteella. Koska turvapaikanhakijat ovat tyypillisesti lähtöisin eri alueilta kuin koti- tai ulkomaiset hostellimajoittujat, menettelyä voidaan pitää myös yhdenvertaisuuslain 13 §:ssä tarkoitettuna välillisenä syrjintänä, joka kohdistuu henkilöiden alkuperään. Perustuslain 6 §:ssä käytetty alkuperän määritelmä kattaa kansallisen, etnisen ja yhteiskunnallisen alkuperän.

Pelastuslaitos on esittänyt rakennuksen sijaitsevan suuronnettomuusvaarallisen kohteen vaikutusalueella, jonne ei pitäisi sijoittaa evakuoinnin kannalta haastavia kohteita. Valittajan käsityksen mukaan pelastuslaitos viittaa suuronnettomuusvaarallisella kohteella Algol Chemicals Oy:n tai Inex Partners Oy:n varastoihin, jotka ovat molemmat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvomia kemikaalilaitoksia. Pelastuslaitos ei ole lausunnossaan esittänyt, että vastaanottokeskuskäytöllä ja muulla majoituskäytöllä olisi eroa suuronnettomuusvaaran ja evakuoinnin näkökulmasta.

Poliisilaitos on lausunnossaan esittänyt, että vastaanottokeskuksen perustaminen on ”lisännyt merkittävästi poliisin hälytystehtävien sekä tietoon tulleiden rikosten määrää Kutojantie 10 kiinteistön ja sen lähiympäristön osalta”. Valittajalla ei ole käytössään tilastoja aiheesta. Alue on kuitenkin aiemmin ollut lähinnä työpaikkakäytössä ja siellä on ollut runsaasti tyhjilläänkin olevia liiketiloja. Myös Kutojantie 10:n rakennus on ollut tyhjillään. On ilmeistä, että tyhjillään olleen rakennuksen ottaminen majoituskäyttöön saattaa olla omiaan lisäämään ilmoitettuja rikoksia ja hälytystehtäviä kyseisellä kiinteistöllä. Mahdollisia vaikutuksia saattaa esiintyä myös lähiympäristössä. Pelkästään tätä ei voida pitää hyväksyttävänä syynä rakennuksen majoituskäytön rajoittamiselle. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Espoon kaupunki on asianmukaisesti kuullut kiinteistön naapureita, jotka ovat antaneet asiasta lausuntonsa. Naapurit eivät ole viitanneet mahdollisiin häiriötekijöihin eikä heillä ollut muutenkaan huomautettavaa hankkeesta. Tämä osoittaa, että rakennus sopeutuu vastaanottokeskus- ja muussa majoituskäytössä hyvin ympäristöönsä.

Poliisilaitos ei ole katsonut, että havaitut mahdolliset häiriöt olisivat erityisesti vastaanottokeskustoimintaan liittyvä piirre. Poliisilaitos on päinvastoin erikseen todennut, että vastaanottokeskuksen asukkaiden turvapaikanhakijastatuksella ei ole merkitystä hälytystehtävien ja rikosten kannalta, vaan ne johtuvat majoittuvien henkilöiden määrästä ja heidän asemastaan yksin matkustavina täysi-ikäisinä miehinä.

Rakennuslautakunnan tekemä vastaanottokeskustilannetta koskeva rajaus ei perustu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja on lainvastainen. Lautakunta on päätöksellään menetellyt yhdenvertaisuuslain, perustuslain yhdenvertaisuus- ja lakisidonnaisuusperiaatteiden, hallintolain tarkoitussidonnaisuusperiaatteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vastaisesti. Valittajan käsityksen mukaan Helsingin hallinto-oikeus voi edellä kuvatuin perustein kumota lupaehdon palauttamatta asiaa miltään osin lautakunnan käsiteltäväksi. Jos hallinto-oikeus kuitenkin pitää välttämättömänä saattaa asia rakennuslautakunnan uuden harkinnan kohteeksi, päätös tulee valittajan toissijaisen vaatimuksen mukaisesti kumota ja palauttaa lautakunnan käsittelyyn.


Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Hallinto-oikeus hylkää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.


Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:n 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi. Tilapäisenä pidetään rakennusta, joka sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikallaan enintään mainitun ajan. Pykälän 2 momentin mukaan tutkittaessa tilapäisen rakennuksen rakentamista koskevaa lupahakemusta on otettava huomioon rakennuksen tarkoitus sekä lujuuden, terveellisyyden, liikenteen, paloturvallisuuden ja ympäristöön sopeutuvuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa.


Asiassa saatu selvitys

Hankkeessa on hakemuksen mukaan kysymys 11 623 k-m²:n suuruisen 7-kerroksisen kellarillisen toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta viideksi vuodeksi turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen Espoon Nihtisillassa 14 347 m²:n suuruisella kiinteistöllä 49-54-4-2 osoitteessa Kutojantie 10. Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Käyttötarkoituksen muutosta toimistorakennuksesta majoitusrakennukseksi on pidettävä olennaisena, joten muutos edellyttää rakennuslupaa.

Asemakaavassa rakennuspaikka on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Kaavamääräysten mukaan kortteliin saa sijoittaa rakennuksen toimintaan liittyviä työ-, varasto-, näyttely- ja myyntitiloja, elintarvikkeiden vähittäismyyntiä ei ole sallittu.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on päätöksellään 11.6.2014 § 84 määrännyt alueen maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin nojalla rakennuskieltoon vireillä olevaa Keran osayleiskaavaa laadittaessa. Kielto on voimassa 11.6.2019 saakka.

Hallinto-oikeuden ratkaistavana oleva kysymys

Maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:n 1 momentin mukaan tilapäisen rakennuksen rakentamiseen voidaan myöntää rakennuslupa enintään viiden vuoden ajaksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan säännöstä voidaan soveltaa rakennuksen tilapäiseen käyttötarkoituksen muuttamiseen. Käyttötarkoituksen muutosta on haettu siten, että rakennukseen sijoitettaisiin majoituspaikat yhteensä 820 henkilölle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Rakennuslautakunta on hyväksynyt hakemuksen määräyksellä, joka rajoittaa rakennukseen sijoitettavien henkilöiden lukumäärän vastaanottokeskustilanteessa 400 henkilöön kuten Länsi-Uudenmaan poliisisekä pelastuslaitos ovat lausunnoissaan suositelleet.

Hallinto-oikeuden ratkaistavana olevassa asiassa kysymys on siitä, onko lautakunnan päätökseensä sisällyttämä määräys lainmukainen.


Pelastuslaitoksen ja poliisin lausunnot

Hakemuksesta antamassaan lausunnossa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa muun ohella, että pelastuslaitokselle toimitetun tiedon mukaan rakennukseen hätämajoitettujen turvapaikanhakijoiden määrä on 545. Lausunnon mukaan henkilömäärää kohteessa ei tule kasvattaa nykyisestä vaan sen sijaan pyrkiä laskemaan asukasmäärää enintään 400:aan. Kohde sijaitsee suuronnettomuusvaarallisen kohteen vaikutusalueella, jonne ei pitäisi sijoittaa esimerkiksi evakuoinnin kannalta haastavia kohteita. Lisäksi kohteen suuri asukasmäärä vaikeuttaa kaikkien onnettomuus- ja vaaratilanteiden hallintaa.

Hallinto-oikeus toteaa, että vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/18/EU (ns. Seveso III -direktiivi). Direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaaliturvallisuus- sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä. Suuronnettomuusvaaran ehkäisemistä koskevat periaatteet sisältyvät maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön kyseiseen sääntelyyn soveltuvalla tavalla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on määritellyt tuotantolaitoksille ja varastoille vyöhykkeet, joiden sisällä maankäytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota riskeihin ja suuronnettomuusvaaran torjuntaan. Nämä ns. konsultointivyöhykkeet on muodostettu laitosten riskeistä yleisesti tiedossa olevien arvioiden perusteella, joten niitä ei voi suoraan käyttää suojaetäisyyksinä tuotantolaitosten ja herkkien toimintojen välillä. 25.4.2016 päivätyn Tukesin luettelon perusteella alueella on kaksi suuronnettomuusvaarallista kohdetta, joiden konsultointivyöhykkeelle hanke sijoittuu. Inex Partners Oy:n Kilon logistiikkakeskuksen (Karantie 2) konsultointivyöhykkeen leveys on 0,5 km ja Algol Chemicals Oy:n (Karapellontie 6) konsultointivyöhykkeen leveys on 1 km.

Hakemuksesta antamassaan lausunnossa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos toteaa muun ohella, että yksittäisiin vastaanottokeskuksiin ja hätämajoitusyksiköihin sijoitettujen turvapaikanhakijoiden enimmäismäärien ei tulisi missään olosuhteissa ylittää 400 henkilöä. Majoituskapasiteetin tulee olla tätäkin alhaisempi, mikäli tilan rakenteelliset ominaisuudet sitä edellyttävät. Poliisilaitoksen tekemissä vastaanottokeskuksiin liittyvissä riskienarvioinnin skenaarioissa korostuvat turvallisuusviranomaisten mahdollisuudet toimia vakavammissa uhka- ja häiriötilanteissa. Tilanteiden hoitamisen erityishaasteet ovat myös kielellisiä ja kulttuurisia. Vakavissa tilanteissa korostuu avun saamisen ja ensimmäisten toimenpiteiden nopeus sekä paikalla olevan henkilökunnan alkutoimet. Asukasmäärältään suurien yksiköiden turvallisuustilanteen hallinta on selvästi haasteellisempaa kuin pienempien. Tähän liittyvät vahvasti myös vastaanottokeskusten omat turvallisuusjärjestelyt ja mitoitukset, mahdollisuudet tehdä havaintoja sekä puuttua ennakolta tapahtumiin. Poliisilaitos on tehnyt turvallisuuskatselmuksen Kutojantie 10:ssä tilanteessa, jossa vastaanottokeskukseen oli majoitettuna 530 asukasta. Keskeisimpiä havaintoja katselmuksesta ovat muun ohella, että toimistokäyttöön suunniteltu rakennus on avoin ja sen kulunvalvonta on nykyiselläänkin erittäin haasteellista eikä rakennuksessa ole kuulutusjärjestelmää.

Yhteenvetonaan poliisilaitos toteaa, että vastaanottokeskuksen perustaminen on lisännyt merkittävästi poliisin hälytystehtävien sekä tietoon tulleiden rikosten määrää Kutojantie 10:n kiinteistön ja sen lähiympäristön osalta. Tämä johtuu siitä, että rakennukseen on majoitettu useita satoja yksin asuvia mieshenkilöitä. Poliisin arvion mukaan vastaanottokeskuksen asukkaiden turvapaikanhakija-statuksella ei ole merkitystä toimintaympäristön muutosten osalta. Ne johtuvat majoittuvien henkilöiden suuresta määrästä sekä siitä, että he kaikki ovat lähtökohtaisesti yksin matkustavia täysi-ikäisiä miehiä. Vastaanottokeskuksen toiminnan aloittamisella on näistä seikoista johtuen ollut vaikutusta kyseisen alueen turvallisuuteen ja mahdollisesti viihtyisyyteen. Kutojantie 10:n kiinteistössä toimivan vastaanottokeskuksen majoituskapasiteettia ei tulisi nostaa nykyisestä tasostaan. Lähtökohtana tulisi olla, että majoitettavien henkilöiden määrää lasketaan edellä kuvattujen toimintaympäristön muutosten johdosta.


Johtopäätökset

Lupahakemusta tilapäisen rakennuksen rakentamiseen käsittelevällä rakennusvalvontaviranomaisella on maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:n nojalla harkintavaltaa asiaa ratkaistessaan. Hakijalla ei ole laissa säädettyjen edellytysten täyttyessäkään oikeutta rakennusluvan saamiseen. Harkintavallasta seuraa myös mahdollisuus liittää myönteiseen lupapäätökseen tarpeelliseksi katsottuja ehtoja. Viranomaisen harkintavaltaa kuitenkin rajoittavat yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet.

Hallinto-oikeus toteaa, että valittaja on hakenut lupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen. Turvapaikanhakijoiden hätämajoituksessa ja muussa vastaanottokeskustoiminnassa on kyse luonteeltaan tilapäisestä majoituksesta, joka maankäytön suunnittelun näkökulmasta lähtökohtaisesti rinnastuu majoitustoimintaan.

Hallinto-oikeus katsoo, että pelastuslaitoksen ja poliisin lausunnoissa esitetyt seikat muodostavat maankäyttö- ja rakennuslain kannalta hyväksyttävän perusteen rajoittaa rakennukseen sijoitettavaa henkilömäärää lupaehdoin. Rakennusvalvontaviranomainen on maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:n mukaisen harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa käyttötarkoituksen muutokselle henkilöiden lukumäärää rajoittavan lupaehdon ja rajoittaa lupaehdon voimassaolon koskemaan tilannetta, jossa rakennus hakemuksen mukaisesti toimii vastaanottokeskuksena, koska vastaanottokeskustoiminnassa on mahdollista, että koko rakennuksen majoituskapasiteetti on kerralla käytössä ja majoittuminen on tavanomaista valittajan mainitsemaa hostellitasoista majoittumista huomattavasti pitkäaikaisempaa. Nämä seikat vaikuttavat muun muassa evakuointiin ja muihin pelastustoimiin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien laitosten lähialueella sijaitsevassa hakemuskohteessa. Lupaehtoa ei voida pitää yhdenvertaisuusperiaatteen tai muidenkaan hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisena. Rakennuslautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.


Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Ke Helmi 22, 2017 7:50 am

Luonan Pitäjänmäen lakkautetun vastaanottokeskuksen salaisia tapahtumaraportteja

http://mvlehti.net/2017/02/21/luonan-pi ... aportteja/

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » To Helmi 23, 2017 10:57 am

Luonan Pitäjänmäen lakkautetun vastaanottokeskuksen salaisia tapahtumaraportteja – Osa 2

http://mvlehti.net/2017/02/22/luonan-pi ... eja-osa-2/

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » La Helmi 25, 2017 5:03 pm

facebook.com

Valokuvia Nihtisillan vastaanottokeskuksen eilisestä välikohtauksesta

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Ari O Savolainen

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Ari O Savolainen » Su Elo 06, 2017 3:31 pm

‎24. ‎heinäkuu‎ta ‎2017 klo ‏‎18:05:42 Kutojantiellä käytiin kylässä kahdella ambulanssilla. Julkaisen
kuvan vasta nyt, koska olen ollut lasteni kanssa kesälomalla tuona aikana.

Kuva


Katso tuo > (liittyy keskuksen asukkaihin)

Länsi-Uudenmaan poliisi
tarjoaa nämä viivat


Juttu ja kuvat viewtopic.php?f=3&t=10276






Ari O Savolainen

Ari O Savolainen

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Ari O Savolainen » Pe Syys 01, 2017 2:17 pm

ILTALEHTI

Veitsimies jahtasi vastaanottokeskuksen asukkaita

Perjantai 1.9.2017 klo 14.23 (päivitetty klo 14.58)

Espoon poliisi sai keskipäivällä ilmoituksen miehestä, joka juoksi veitsen kanssa vastaanottokeskuksen asukkaiden perässä Espoossa Kutojantiellä.

Ilmoitus tuli poliisille perjantaina kello 12.16. Ilmoittaja kertoi miehestä, joka juoksi veitsen kädessä vastaanottokeskuksen asukkaiden perässä Espoossa Kutojantiellä. Mies oli poistunut sen jälkeen auton kyydissä paikalta. Poliisin tietojen mukaan mies ei ollut osunut veitsellä kehenkään.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Petri Launiaisen mukaan poliisipartio löysi auton nopeasti Espoon keskuksesta. Tekijäksi epäillyn miehen lisäksi autossa oli nainen, jonka osuutta tapahtuneeseen selvitetään. Lisäksi autosta löytyi teossa käytetty veitsi.

Poliisilla ei ole tällä hetkellä tietoa teon motiiveista. Mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että henkilöillä olisi yhteyksiä johonkin aatteelliseen ryhmään.

Molemmat autosta kiinniotetut ovat noin 40 -vuotiaita suomalaisia. Heidät tuotiin Espoon poliisivankilaan. Asiaa tutkitaan törkeänä pahoinpitelyn yrityksenä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen lyhytkestoisessa tutkinnassa.

IL http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017090 ... 2_u0.shtml


"Veitsimies" > kerro meille tarinasi!




Ari O Savolainen

Vieras

Re: Nihtisiltaan vastaanottokeskus aikuisille turvapaikanhak

ViestiKirjoittaja Vieras » Ma Syys 04, 2017 9:44 am

ILTALEHTI

Vastaanottokeskuksen asukkaita veitsellä uhitellut selitti tekoaan päähänpistolla - suuttui ja haki veitsen autosta

Maanantai 4.9.2017 klo 10.14

Poliisin mukaan mies oli juonut alkoholia ennen saapumistaan vastaanottokeskukselle. Häntä epäillään törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.

Poliisi sai tapauksesta ilmoituksen perjantaina keskipäivällä.
Mies on kuulusteluissa kertonut katuvansa tekoaan.
Tutkinta jatkuu asianosaisten kuulusteluilla.

Noin 40-vuotias suomalaismies jahtasi veitsen kanssa Espoon Kutojantien vastaanottokeskuksen asukkaita perjantaina keskipäivällä.

Teko tallentui valvontakameraan, ja Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Petri Launiaisen mukaan valvontakameran videolla näkyy, kuinka mies saapuu naisen kuljettamalla autolla keskuksen pihaan ja alkaa jutella pihalla olevien kolmen asukkaan kanssa.

- Jostakin syystä mies on sitten suuttunut ja hakenut veitsen autosta. Hän otti juoksuaskelia henkilöitä päin, mutta ei päässyt ihan lähietäisyydelle, vaan muutaman metrin päähän. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa, Launiainen kertoo.

Mies on Launiaisen mukaan kertonut kuulusteluissa, mistä hän suuttui, mutta poliisi ei tässä vaiheessa tutkintaa tarkenna asiaa.

Veitsi mukana aiemminkin

Tilanne raukesi, kun mies näki vastaanottokeskuksen vartijoiden tulevan paikalle. Välikohtaus pihalla kesti Launiaisen mukaan noin kaksi minuuttia.

Tutkinnanjohtaja ei täsmennä päihteiden osuutta tapahtuneeseen, mutta kertoo miehen juoneen alkoholia ennen vastaanottokeskukselle saapumista.

Törkeän pahoinpitelyn yrityksestä epäiltyä miestä on kuulusteltu muutamia kertoja. Hänet on asetettu matkustuskieltoon.

- Mies on kertonut, että hänen tarkoituksensa oli pelotella. Hän kiistää, että tarkoitus olisi ollut vahingoittaa pihalla olijoita. Hänen mukaansa kyse oli päähänpistosta, jota hän katuu.

Poliisi on kuullut myös naista, joka kuljetti miehen vastaanottokeskukselle. Nainen ei kertomansa mukaan tiennyt etukäteen miehen aikeista. Hän ei myöskään tiennyt ajaneensa vastaanottokeskuksen pihaan.

Epäilty mies on poliisin vanha tuttu. Launiaisen mukaan mies on aiemmin syyllistynyt pieniin omaisuusrikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen.

- Hänellä on aiemminkin ollut teräase mukanaan, kun hän on ollut tekemisissä poliisin kanssa.

Tapauksen tutkinta jatkuu asianosaisten kuulusteluilla. Sen jälkeen asia menee syyteharkintaan.

SANNI MATTILA
sanni.mattila@iltalehti.fi

IL http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017090 ... 4_u0.shtml

Edellinen

Paluu » Pakolaiset