Rekisteröidy

Kelakusettajat. osa 1

Tähän ryhmään voit kirjoittaa ”anonyyminä” ilman rekisteröintiä - sana on vapaa!


Vieras

Re: Kelakusettajat. osa 1

ViestiKirjoittaja Vieras » To Joulu 01, 2016 12:05 pm

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

MV-Lehti

Vieras

Re: Kelakusettajat. osa 1

ViestiKirjoittaja Vieras » Ke Huhti 19, 2017 7:07 am

Eilen tuli YLE kanavalta joku "kasvojenkohotusohjelma" jossa Saido Mohamedia kehuttiin ja ylistettiin vuolaasti.

Vieras

Re: Kelakusettajat. osa 1

ViestiKirjoittaja Vieras » To Marras 09, 2017 7:18 pm

ILTALEHTI

Saido Mohamedin sisko nosti perusteettomia lapsilisiä - hovioikeus lievensi tuomiota

Torstai 9.11.2017 klo 16.16

Siskon saama tuomio sai Saido Mohamedin luopumaan Helsingin vihreiden kuntavaaliehdokkuudesta marraskuussa 2016.

Naiselle maksettiin kymmenen vuoden aikana 44 231,99 euroa perusteettomia lapsilisiä.
Hovioikeus lievensi tuomiota, koska se katsoi, ettei vastaajan tahallisuuden aste ollut erityisen suuri.
Kun asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa, Saido Mohamed toimi tapauksen todistajana. Sisaren mukaan Mohamed oli käyttänyt lapsilisät omaan opiskeluunsa.

Kuva
Naiselle maksettiin perusteetonta lapsilisää kymmenen vuoden ajan, koska Kela ei saanut ilmoitusta
naisen ja hänen lastensa muutosta ulkomaille
. (TOMI VUOKOLA)


Hovioikeus katsoo, että Kelalta 44 231,99 euroa perusteettomia lapsilisiä nostanut nainen on syyllistynyt törkeän petoksen sijasta petokseen.

Nimike muuttui käräjäoikeuden päätöksestä, koska hovioikeuden mukaan naisen tahallisuuden aste ei ollut erityisen suuri.

Kyseessä on tapaus, joka sai Saido Mohamedin luopumaan Helsingin vihreiden kuntavaaliehdokkuudesta marraskuussa 2016. Iltalehti uutisoi tapauksesta viime syksynä. Nyt hovioikeuteen edenneen tapauksen vastaaja on Mohamedin sisko.

Vastaajalle ehdittiin maksaa vuosien 2003-2013 aikana kymmenien tuhansien eurojen edestä perusteettomia lapsilisiä, koska Kela ei saanut ilmoitusta naisen ja hänen lastensa muutosta Isoon-Britanniaan. Nainen kertoi, että hän oli luullut suomalaisten viranomaisten saavan tiedon perheen muutosta automaattisesti, kun hänelle oli myönnetty lapsilisää Englannissa.

Nainen sanoi myös pyytäneensä siskoaan Saido Mohamedia tekemään lapsilisiä koskevan lakkausilmoituksen Kelaan muuttamisensa aikaan. Käräjäoikeudessa nainen kertoi kysyneensä lakkautusilmoituksesta sisareltaan monta kertaa. Mohamed oli vakuuttanut asioiden olevan kunnossa.

Mohamed kieltäytyi vastaamasta

Kun asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa, Saido Mohamed toimi tapauksen todistajana. Sisar kertoi tuolloin, että Mohamed olisi käyttänyt lapsilisät omaan opiskeluunsa. Lisäksi yksi todistaja kertoi, että Mohamed oli tunnustanut sukulaisille käyttäneensä lapsilisärahat. Sisaren saaman tuomion jälkeen Mohamedin toimintaa ryhdyttiin tutkimaan törkeänä rahanpesuna.

Hovioikeudessa asianomaiset vetosivat Mohamedin esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa antamiin kertomuksiin tapahtumien kulusta. Mohamed kieltäytyi vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Hovioikeus kuitenkin hyväksyi hänen esitutkintakertomuksensa ja käräjäoikeudessa antamansa kertomuksen hyödyntämisen oikeudenkäynnissä.

Rahoja ei lähetetty

Hovioikeuden käsittelyssä oli kyse siitä, oliko Mohamedin siskon toiminta täyttänyt petoksen tunnusmerkistön.

Vastaaja sai kertomansa mukaan kuulla maksuista vasta vuonna 2015 saadessaan Kelan selvityspyynnön perusteettomista lapsilisistä. Hän ei tiennyt maksettavista etuuksista tai saanut varoja haltuunsa, sillä hänen pankki- ja Kela-korttinsa olivat kadonneet muuton yhteydessä.

Mohamed oli kertonut esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa nostaneensa rahat vastaajan pankkitililtä ja lähettäneensä ne siskolleen. Hovioikeuden mukaan todisteet kuitenkin osoittavat, ettei rahoja lähetetty ainakaan niiden välityspalveluiden kautta, joita Mohamed oli sanonut käyttäneensä.

Näin ollen hovioikeus pitää uskottavana väitettä siitä, ettei vastaaja ollut saanut pankkitililtä nostettuja varoja itselleen. Nainen itse katsoo tulleensa hyväksikäytetyksi ja erehdytetyksi.

Ei poista vastuuta

Naisen kertomukset käräjä- ja hovioikeudessa siitä, mitä hän oli pyytänyt siskoaan tekemään puolestaan ja kuinka hänen pankkikorttinsa oli päätynyt siskon haltuun, olivat osittain ristiriidassa keskenään. Naisen mukaan tämä johtuu tulkkauksessa tapahtuneesta virheestä.

Hovioikeuden mukaan se, että nainen on kertonut pyytäneensä sisartaan hoitamaan oman ilmoitusvelvollisuutensa tai luullut, että maksut loppuisivat automaattisesti, ei poista hänen vastuutaan ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä.

Hovioikeus myös toteaa, että naisella olisi omankin kertomuksensa mukaan ollut mahdollisuus käyttää tulkkia apunaan asioidessaan viranomaisten kanssa. Naisen olisi pitänyt myös pitää varsin todennäköisenä, että lapsilisien maksaminen ei loppunut hänen muutettuaan. Täten hänen katsotaan erehdyttäneen Kelaa tahallaan.

Oikeudenmukainen rangaistus on hovioikeuden mukaan 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.

Kuva
Sisaren käräjäoikeudessa saaman tuomion jälkeen ryhdyttiin tutkimaan myös Saido Mohamedin
toimintaa.
(INKA SOVERI)


IL http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017110 ... 5_u0.shtml


Saido Mohamed, sinut pokattiin ensimmäisenä internetissä tällä keskustelufoorumilla ja olemme siitä erityisen ylpeitä... :)

Vieras

Re: Kelakusettajat. osa 1

ViestiKirjoittaja Vieras » Pe Marras 10, 2017 10:10 am

Iso-Britanniaan muuttanut nosti Suomesta lapsilisää yhteensä 44 231,99 euroa - syyllistyi törkeän petoksen asemasta petokseen

Iso-Britanniaan muuttanut nosti Suomesta lapsilisää yhteensä 44 231,99 euroa - syyllistyi törkeän petoksen asemasta petokseen
Vastaaja oli vuonna 2003 muuttanut lastensa kanssa Iso-Britanniaan, missä hänelle oli 19.5.2003 alkaen maksettu vastaavaa etuutta. HO katsoi toisin kuin KO, että vaikka perusteettomasti maksetun lapsilisän määrä oli ollut huomattava ja lapsilisää oli maksettu pitkältä ajalta, vastaajan syyksiluettua petosrikosta ei ollut katsottava kokonaisuutena arvioiden törkeäksi, koska hänen tahallisuutensa aste ei ollut ollut erityisen suuri. Vastaaja oli siten syyllistynyt petokseen. Oikeudenmukaisena vastaajalle tuomittavana rangaistuksena oli pidettävä 6 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2017)

Helsingin hovioikeus 8.11.2017:

"Käsittelyratkaisu

T [vastaajan sisko] on hovioikeudessa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 18 §:n 1 momentin nojalla kieltäytynyt vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Asianosaiset ovat hovioikeudessa vedonneet T:n esitutkintakertomukseen ja hänen käräjäoikeudessa antamaansa kertomukseen.

Hovioikeus toteaa, että T:tä, joka on käräjäoikeudessa suostunut todistamaan asiassa, on esitutkinnassa (esitutkintapöytäkirja 5500/R/82791/15) kuulusteltu rikoksesta epäiltynä ja hänelle on tuolloin ennen kuulustelua pöytäkirjaan merkitysti ilmoitettu kieltäytymisoikeudesta. Kertomusten hyödyntämisen kieltämistä ei ole hovioikeudessa vaadittu.

Hovioikeus hyväksyy T:n esitutkintakertomuksen ja hänen käräjäoikeudessa antamansa kertomuksen hyödyntämisen asiassa.

Pääasia

Riidattomat taustatiedot ja kysymyksenasettelu hovioikeudessa

Riidatonta on, että vastaajalle on 1.6.2003-30.11.2013 maksettu perusteettomasti lapsilisää kolmen alaikäisen lapsen perusteella yhteensä 44.231,99 euroa. Vastaaja on vuonna 2003 muuttanut lastensa kanssa Iso-Britanniaan, missä hänelle on 19.5.2003 alkaen maksettu vastaavaa etuutta. Riidatonta on myös se, että vastaajan muutosta ei ole tehty Kansaneläkelaitokselle ilmoitusta ja että vastaaja ei ole Suomesta poismuuttonsa jälkeen ennen tätä oikeudenkäyntiä käynyt Suomessa.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko vastaaja petoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla tahallisesti hankkiakseen itselle tai toiselle perusteetonta etua erehdyttänyt Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa maksamaan itselleen tai toiselle perusteettomasti lapsilisiä.

Sovellettavat säännökset

Petoksesta tuomitaan rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.

Rangaistavuuden edellytyksenä ovat siten taloudellisen hyödyn tavoittelu, hyödyn oikeudettomuus, erehdyttäminen tai erehdyksen hyväksikäyttäminen, erehdyksen vallassa tehty määräämistoimi ja siitä aiheutuva taloudellinen vahinko. Petoksen rangaistavuus edellyttää tahallisuutta kaikkien edellä lueteltujen kriteerien osalta.

Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

Saman lain 4 luvun 1 §:n mukaan teko ei ole tahallinen, jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta.

Näytön arvioinnin lähtökohdat

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä. Sanotun luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Syyksilukeva tuomio edellyttää edellä mainittujen säännösten mukaan, että asiassa voidaan esitettyjen todisteiden ja muiden esiin tulleiden seikkojen perusteella riittävällä varmuudella sulkea pois syytteeseen nähden vaihtoehtoiset tapahtumainkulut, jotka muodostavat varteenotettavan epäilyn vastaajan syyllisyydestä.

Vastaajan menettelyn arviointi

Vastaaja on hovioikeudessa kertonut, että hän oli luullut suomalaisten viranomaisten saavan automaattisesti tiedon perheen maastamuutosta silloin, kun hänelle oli myönnetty lapsilisää Englannissa. Vastaaja oli pyytänyt muuttonsa jälkeen sisartaan T:tä hoitamaan kaikki hänen keskeneräiset asiansa Suomessa ja tämä oli vakuuttanut kaikkien asioiden olevan kunnossa. Vastaaja oli luullut asioiden olevan kunnossa, kunnes hän oli saanut Kansaneläkelaitoksen 30.1.2015 päivätyn selvityspyynnön liikaa maksetuista lapsilisistä. Vastaaja ei ollut tiennyt hänelle maksettavista etuuksista eikä hän ollut saanut varoja haltuunsa. Muuton yhteydessä hänen pankkikorttinsa ja Kela-korttinsa olivat kadonneet. Hän on katsonut tulleensa asiassa hyväksikäytetyksi ja erehdytetyksi.

Riidatonta on, että Kansaneläkelaitoksen päätöksessä 23.11.1998 on todettu, että edunsaaja on velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle, jos lapsi muuttaa ulkomaille. Riidatonta on niin ikään, että ilmoitusta vastaajan ja lasten maasta poismuutosta vuonna 2003 ei ole tehty. Vaikka useita vuosia Suomessa asunut vastaaja ei ole osannut suomen kieltä, hänellä on omankin kertomuksensa mukaan ollut mahdollisuus käyttää tulkkia apunaan asioidessaan viranomaisten kanssa. Pelkästään se seikka, että vastaaja on kertonut pyytäneensä sisartaan hoitamaan ilmoitusvelvollisuutensa tai että vastaaja oli luullut viranomaisten ilman eri toimenpiteitä ilmoittavan automaattisesti toisilleen olosuhteiden muuttumisesta, ei poista vastaajan vastuuta ilmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä.

Petoksen tunnusmerkistö edellyttää erehdyttämisen lisäksi, että tekijän tarkoitus on erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä tavoitella itselleen tai toiselle hyötyä. Vastaaja on vedonnut siihen, ettei hän ollut tiennyt että hänelle oli Suomessa maksettu lapsilisiä eikä hän ollut saanut varoja haltuunsa. Hän ei ollut tavoitellut taloudellista hyötyä itselleen tai toiselle.

Vastaaja on kertonut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa osittain ristiriitaisesti siitä, mitä asioita hän oli pyytänyt T:tä hoitamaan puolestaan ja miten hänen pankkikorttinsa oli päätynyt T:n haltuun. Vastaaja on kertonut hovioikeudessa, että hän oli kertonut asioista samalla tavalla käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessa ja että käräjäoikeuden tuomioon kirjatun kertomuksen eroavaisuus hänen hovioikeudessa kertomastaan saattoi johtua tulkkauksessa tapahtuneista virheistä.

T on esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa kertonut nostaneensa kysymyksessä olevat varat vastaajan pankkitililtä ja lähettäneensä ne edelleen vastaajalle Iso-Britanniaan. Asiassa esitetty kirjallinen todistelu (todisteet 7-9) osoittaa kuitenkin, että vastaajalle ei ole lähetetty rahasuorituksia niiden välityspalvelujen kautta, joita T oli ilmoittanut käyttäneensä. Näin ollen hovioikeus pitää käräjäoikeuden tavoin väitettä siitä, ettei vastaaja ollut saanut pankkitililtä nostettuja varoja itselleen, uskottavana.

Hovioikeus katsoo, että vastaajan on kuitenkin ilmoitusvelvollisuutensa suhteen edellä kuvatulla tavalla menetellessään täytynyt pitää ainakin varsin todennäköisenä, että lapsilisien maksamista Suomessa ei ole lopetettu ja että hänen pankkitililleen on maksettu edelleen lapsilisiä, joiden maksamiseen ei ole ollut enää perustetta. Hän on näin menetellessään erehdyttänyt tahallaan Kansaneläkelaitosta hankkiakseen itselle tai toiselle perusteetonta taloudellista hyötyä. Edellä mainituilla ja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, että vastaajan menettely täyttää petosrikoksen tunnusmerkistön.

Hovioikeus katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että vaikka perusteettomasti maksetun lapsilisän määrä on ollut huomattava ja lapsilisää on maksettu pitkältä ajalta, vastaajan syyksiluettua petosrikosta ei ole katsottava kokonaisuutena arvioiden törkeäksi, koska hänen tahallisuutensa aste ei ole ollut erityisen suuri. Vastaaja on siten syyllistynyt petokseen. Oikeudenmukaisena vastaajaille tuomittavana rangaistuksena on pidettävä kuuden kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.

Oikeudenkäyntikulut

Koska syytettä ei ole hylätty, vastaajan valtioon kohdistama asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättavä."

[Helsingin käräjäoikeus 8.11.2016, Tuomio 16/145095, Asianro R 16/4838; Helsingin hovioikeus 8.11.2017, Tuomio 17/144712, Asianro R 16/2739, Vailla lainvoimaa 9.11.2017, Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 8.1.2018; Julkaisematon 9.11.2017; Kuvituskuva]

Edellinen

Paluu » Muut