Rekisteröidy

heitteille jätöstä

Tähän keskusteluryhmään voit kirjoittaa ”anonyyminä” ilman rekisteröintiä ja ennakkosensuuria - sana on vapaa!


Viestit: 491
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 7:49 pm

heitteille jätöstä

ViestiKirjoittaja ari 1 » Ma Huhti 16, 2018 8:29 am

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2018041 ... 1_u0.shtml
Äiti tai isä lähtee ryyppäämään, lapset päiväkausia yksin kotona - Moni lapsi jää heitteille, eikä kukaan tiedä siitä mitään
Lapsi ei osaa kertoa heitteillejätöstään kenellekään, sillä tilanne voi tuntua lapsesta normaalilta. Tavallisissakin perheissä lapset voivat kokea vakavaa yksinäisyyttä ja pelkoa.
Monen kodin seinien sisään kätkeytyy lapsia, jotka eivät osaa kertoa kenellekään kokemastaan yksinäisyydestä, turvattomuudesta ja suoranaisesta heitteillejätöstä.

Syy on se, että tilanne on muodostunut näille lapsille normaaliksi, vaikka niin ei todellakaan pitäisi olla, sanoo johtava asiantuntija Sauli Hyvärinen Lastensuojelun Keskusliitosta.

- Lapsi ei osaa ihmetellä tilannetta, jos hän ei tiedä paremmasta. Siksi hän ei kerro asiasta eteenpäin, vaikka olisi joka ilta yksin.

Hyvärisen mukaan tyypillisiä piiloon jääviä tapauksia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa vanhemmalla jää niin sanotusti ryyppyputki päälle, eikä hän ilmesty kotiin koko yönä tai jopa useisiin päiviin. Lapsi joutuu tällä välin huolehtimaan itsestään ja ehkä myös pienemmistä sisaruksistaan.

- Lastensuojelussa näihin törmätään enenevässä määrin, mutta valitettavasti osa tapauksista jää edelleen näkymättömiin.

Ikä ja tilanne ratkaisevat

Lain mukaan heitteillepanosta on kyse, kun lapsi saatetaan tai jätetään avuttomaan tilaan ja aiheutetaan siten vaaraa hänen hengelleen ja terveydelleen.
Rikoksen kriteerit voivat täyttyä jo hyvin lyhyessä ajassa: esimerkiksi kesällä autoon yksin kauppareissun ajaksi jätetty lapsi voi olla hengenvaarassa kuumuuden vuoksi, sanoo Itä-suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Tolvasen mukaan oikeudessa arvioidaan ennen kaikkea lapsen ikää ja tilanteen vaarallisuutta, jossa epäilty heitteillepano on tapahtunut.
- Yleisesti ottaen rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos vanhempi jättää pienen lapsen yksin kotiin ja lähtee itse kaljoittelemaan.

Oikeuteen vain räikeimmät tapaukset
Oikeuteen ja sitä kautta myös julkisuuteen päätyy Hyvärisen mukaan vain jäävuoren huippu eli vakavimmat tapaukset, sillä syytteen nostamiseksi pitää olla olemassa näyttöä.

- Usein näissä tapauksissa on kyse hyvin pienestä lapsesta, joka on saatettu jättää esimerkiksi ulos pakkasella, jolloin tapaus tulee muiden tietoon ja poliisiasiaksi.

Heitteillepanosta on tuomittu Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 2010-luvulla vuosittain noin 10-20 henkilöä. Kaikki tapaukset eivät koske lapsia, vaan uhreina on voinut olla myös aikuisia. Vuosittain muutama syyte myös hylätään.

Hyvärisen mukaan tarkkoja tilastoja tai tutkimustietoa heitteillejättötapausten kokonaismäärästä ei ole olemassa. Asiantuntijan näppituntuma on, että ilmiö itsessään ei ole kasvanut, vaan tapauksia huomataan tehokkaammin.
Samaa mieltä on rikos- ja prosessioikeuden professori Tolvanen.

- Maaseutuyhteiskunnassa tapahtui varmasti paljon nykyajan mittapuulla tuomittavia tilanteita, kun vanhemmat lähtivät pellolle päiväksi ja lapsi sidottiin jalasta kiinni sänkyyn. Nykyisin lasten hyvinvoinnista pidetään paremmin huolta.

Tavallisissakin perheissä pelätään

Hyvärisen mukaan lasten heitteillepanojen taustalla on usein vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, mutta niin sanotuissa tavallisissakin perheissä lapset voivat kokea pelottavaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
Hyvärinen painottaa, ettei aikuisen tarvitse potea jokaisesta poissaolosta syyllisyyttä, mutta vanhemman täytyy ymmärtää lapsen näkökulma.
- Tärkeintä on selvittää, miten lapsi itse kokee yksinolon. Aikuinen voi luulla, että lapsi pärjää hyvin ja jopa viihtyy yksin, mutta todellisuudessa lapsi saattaa kokea sen hyvin pelottavaksi ja stressaavaksi. Lapsen pelot voivat tuntua aikuisesta epärealistisilta.
Hyvärisen mukaan perussääntö on, että mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuista huolehtimaan turvallisuuden tunteesta. Pieni lapsi ei osaa itse säädellä tunteitaan, joten hän tarvitsee siihen aikuisen apua.
Siihen, milloin lapsen voi jättää turvallisin mielin yksin hetkeksi, Hyvärinen ei halua antaa ohjeita.
- Jokainen lapsi on yksilö ja vanhemmat tietävät ja tuntevat lapsensa parhaiten. Tärkeintä on puhua lapsen kanssa avoimesti.

Huostaanotto seurauksena
Lapsen heitteillepanosta tuomitaan yleensä oikeudessa sakkoihin, mutta kaikkein räikeimmissä tapauksissa myös vankeustuomiot ovat mahdollisia.
Tolvanen huomauttaa, ettei rikosvastuu ole lopulta niin merkittävä kuin muut seuraukset kuten lasten huostaanotto.
Kun heitteillepano paljastuu, lastensuojelussa arvioidaan Hyvärisen mukaan perheen kokonaistilanne.
- Yksittäinen tilanne ei yleensä johda pitkään huostaanottoon, mutta jos perheessä on paljon ongelmia ja lapset kovin pieniä, on usein mietittävä pidemmän aikavälin ratkaisuja.

KRISTIINA TIIPPANA

Paluu » Mitä missä milloin