Rekisteröidy

Narkki äiti vahvoilla

Tähän ryhmään voit kirjoittaa ”anonyyminä” ilman rekisteröintiä - sana on vapaa!



Vieras

Narkki äiti vahvoilla

ViestiKirjoittaja Vieras » Pe Tammi 26, 2018 4:51 pm

KHO:2018:13
Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen – Huostaanottohakemuksen hylkääminen – Huoltajan ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista – Riita lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta – Huostaanoton viimesijaisuus

Vuosikirjanumero: KHO:2018:13
Antopäivä: 25.1.2018
Taltionumero: 283
Diaarinumero: 2869/3/17
X:n kaupungin lapsiperhetyön päällikkö oli hakenut C:n huostaanottoa sillä perusteella, että olosuhteet äiti A:n luona uhkasivat vakavasti vaarantaa C:n terveyttä ja kehitystä, sekä C:n sijoittamista sijaishuoltoon hänen isänsä B:n ja tämän avopuolison luokse. A oli tuolloin lapsen yksinhuoltaja. Hakemuksen perusteena oli erityisesti A:n päihteidenkäyttö sekä tämän aggressiivinen ja impulsiivinen käytös. Hallinto-oikeus hylkäsi huostaanottohakemuksen.

Lapsiperhetyön päällikkö valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksessa todettiin, että lapsesta oli tehty hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen useita lastensuojeluilmoituksia ja että ilmoituksissa oli kysymys vakavista äidin päihteidenkäyttöön liittyvistä seikoista.

Käräjäoikeus oli B:n hakemuksesta määrännyt C:n vanhempiensa yhteishuoltoon päätöksellä, joka annettiin hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Käräjäoikeus oli samalla antanut määräykset lapsen asumisesta isänsä luona sekä lapsen oikeudesta tavata äitiään. Äiti saattoi tavata lasta joka toinen viikko keskiviikosta, päiväkodin tai koulun jälkeen, aina maanantai-aamuun saakka.

Valittaja katsoi vastaselityksessään, että huostaanotto oli edelleen ajankohtainen. Huostaanotolla voitiin turvata, että äidin ja lapsen tapaamiset olivat rajoitettuja ja valvottuja. Lapselle koitui muutoin vaaraa näin laajasta tapaamisoikeudesta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa ollut tullut esille seikkoja, joiden johdosta oli syytä epäillä lähihuoltajaksi tulleen isän lapseen kohdistamassa huolenpidossa tai lapsen kasvuolosuhteissa sellaisia puutteita, jotka uhkasivat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Huoltajilla oli lastensuojelulain 2 §:n perusteella ensisijainen vastuu lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi tapaamisten aikana voitiin ryhtyä muihin toimiin kuin huostaanottoon. Viimesijaiseksi lastensuojelutoimenpiteeksi tarkoitetun lapsen huostaanoton edellytykset eivät näin ollen täyttyneet. Valitus oli siten hylättävä.

Lastensuojelulaki 2 § 1 momentti, 4 § 4 momentti, 40 §, 49 § 1 ja 3 momentti

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 ja 2 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 9.5.2017 nro 17/0258/5

Hakemus hallinto-oikeudelle

X:n kaupungin lapsiperhetyön päällikkö on vaatinut, että A:n ja B:n lapsi, vuonna 2014 syntynyt C, joka on äitinsä yksinhuollossa, otetaan huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon isänsä B:n ja isän avopuolison D:n luokse.

Hakemusta on perusteltu muun ohella seuraavasti:

Lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantavat tekijät

Lastensuojelulla on epäilys C:n äidin päihteidenkäytön jatkumisesta sekä huoli hänen epävakaasta, impulsiivisesta ja aggressiivisesta käyttäytymisestään. Äiti ei ole kiireellisten sijoitusten aikana kyennyt sitoutumaan sovittuihin tukitoimiin. Äitiä on pyydetty yllätysseuloihin, joihin hän on useasti jättänyt menemättä. Perhetyön tavoitteet ja tapaamiset eivät ole toteutuneet äidistä johtuvista syistä. Perhetyössä on havaittu, että äidin on erittäin vaikea hillitä aggressiivista ja impulsiivista käytöstään sekä suunnitella ja toteuttaa säännöllistä pienen lapsen tarvitsemaa arkea. Edellä mainitut syyt vaarantavat vakavasti C:n terveyttä sekä myönteistä ja turvallista kehitystä.

Avohuollon tukitoimet

C:lle ja hänen vanhemmilleen on tarjottu erilaisia verkosto- ja yhteistapaamisia sekä lastensuojelun tehostettua perhetyötä, joka jatkuu edelleen. Äiti on usein perunut tai jättänyt saapumatta sovittuun tapaamiseen, joten tavoitteellinen ja suunnitelmallinen perhetyö ei ole ollut mahdollista. Myös äidin toivomia käytännön asioiden hoitamiseen liittyviä sosiaalityöntekijöiden tapaamisia on jäänyt toteutumatta. Äitiä on pyydetty säännöllisesti huumeseuloihin ensin kesästä 2015 lähtien ja uudestaan heinäkuusta 2016 lähtien, mutta äiti on usein jättänyt menemättä seulaan. Äiti on jättänyt hänelle järjestetyn päihdekatkaisun kesken. Äiti ei ole säännöllisesti sitoutunut aikuispsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan tapaamisiin eikä lääkärin määräämään lääkehoitoon. Äidin on vaikea pitäytyä sovituissa asioissa tai edes etukäteen perua sovittuja tapaamisia.

Huostaanotto ja sijaishuolto lapsen edun kannalta

Huostaanoton ja sijoituksen avulla mahdollistetaan C:n fyysinen ja psyykkinen turvallisuus. Sijoitus turvaa C:n myönteisien kasvun ja kehityksen. C tarvitsee vakaan ja turvallisen kasvuympäristön ja arjen sekä säännöllisistä ja johdonmukaisista rutiineista huolehtivan vanhemman. Isä pystyy turvaamaan C:n kasvun ja kehityksen tarjoamalla C:n tarvitseman iänmukaisen hoivan ja huolenpidon.

Isän perheeseen kuuluvat avopuoliso ja heidän yhteinen vuonna 2016 syntynyt lapsensa. Isä on C:n syntymästä lähtien ollut C:n elämässä mukana. Isä on pitänyt kiinni sovituista C:n tapaamisista, ja hän on tarvittaessa ottanut C:n luokseen lyhyelläkin varoitusajalla. Isän perhe on säännöllisesti ja sovitusti osallistunut perhetyön tapaamisiin. Perhetyöntekijän mukaan isä huolehtii hyvin C:stä ja isän luona toteutuu säännöllinen ja turvallinen arki. Myös päiväkodin henkilökunnan havaintojen mukaan isän luona ollessaan C:n asiat on hyvin hoidettu.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on, toimitettuaan 4.4.2017 suullisen käsittelyn, hylännyt hakemuksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa selostanut lastensuojelulain 40 §:n ja asiassa saadun selvityksen sekä johtopäätöksinään lausunut seuraavaa:

Huostaanottohakemus on tehty kiireellisen sijoituksen ja sen jatkon jälkeen tilanteessa, jossa on katsottu, ettei C voi kotiutua huoltajana olevan äitinsä luokse tämän aggressiivisen ja impulsiivisen käytöksen sekä epäillyn päihteiden käytön vuoksi. C on sijoitettu kiireellisesti isänsä luokse. B on alkuvuonna 2016 käräjäoikeudelle tekemässään hakemuksessa vaatinut, että C on määrättävä hänen yksinhuoltoonsa tai toissijaisesti vanhempien yhteishuoltoon ja asumaan hänen luokseen. Hallinto-oikeus toteaa, että arvioitavana on ollut ainoastaan A:n olosuhteiden arvioiminen siltä kannalta, täyttyvätkö C:n huostaanoton edellytykset. Tällä päätöksellä ei ole otettu kantaa käräjäoikeudessa vireillä olevaan huoltoriita-asiaan.

Äiti tarvitsee asiassa saadun selvityksen perusteella lastensuojelun viranomaisten tukea ja ohjausta vanhemmuuteensa ja elämänhallintaansa. Asiakirjoista ja suullisessa käsittelyssä saatu selvitys osoittaa, että äidin aggressiivinen ja impulsiivinen käytös vaikuttaa heikentävästi hänen kykyynsä huolehtia C:n kasvatuksesta yhteistyössä lastensuojelun viranomaisten kanssa C:n edun vaatimalla tavalla. C ei ole kuitenkaan ollut äitinsä luona tai huollettavana niissä tilanteissa, jotka ovat johtaneet C:n kiireelliseen sijoittamiseen isänsä luo elokuussa ja marraskuussa 2016. Elokuussa kysymys on ollut siitä, ettei äiti ole ilmoittanut lastensuojelulle C:n olevan kummitätinsä hoidossa ulkomaanmatkansa ajan. Marraskuussa äidin käytös C:n päiväkodilla, C:n isän luona ja viranomaisia kohtaan hänen vaatiessaan C:tä luokseen on ollut jokseenkin sekavaa. Hallinto-oikeus katsoo, että nämä ovat olleet yksittäisiä tapahtumia, joissa äidin käytös on ailahdellut, mutta C ei kuitenkaan ole ollut suoranaisessa vaarassa hänen ollessaan kummitätinsä ja isänsä hoidossa. Asiakirjoissa esitetyt kuvaukset äidin toisinaan impulsiiviseksi ja sanallisesti aggressiiviseksi koetusta käytöksestä lastensuojelun ja eri hoitotahojen työntekijöitä kohtaan eivät sellaisenaan ole peruste lapsen huostaanotolle. C:n hoitamisesta ja äidin ja lapsen suhteesta ei ole ollut sinänsä huolta ja C on voinut hyvin.

Äidin toteutuneet seulat ovat olleet pääsääntöisesti puhtaita. Positiivisia seuloja on tullut muutaman kerran kannabiksesta, jonka käytön äiti on myöntänyt. Muita positiivisia huume- tai lääkeseuloja ovat voineet aiheuttaa äidin käyttämät ADHD-lääkkeet sekä hänelle elämäntilanteeseensa määrätyt rauhoittavat lääkkeet. Äiti on kiistänyt, että hän käyttäisi lääkkeitä päihtymistarkoituksessa tai huumausaineita tai että hänen alkoholinkäyttönsä olisi runsasta. Äiti on ollut marras-joulukuussa 2016 myös katkaisuhoidossa, josta hän on voinut kotiutua suunniteltua aiemmin. Seulanäytteillä ei ole voitu täysin poissulkea äidin mahdollista päihteidenkäyttöä, mutta asiakirjoista ja suullisessa käsittelyssä saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei äidin päihteidenkäytöstä ole sellaista vakavaa huolta, joka muodostaisi perusteen lapsen huostaanotolle.

loput linkin takaa

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vu ... 14651.html

Vieras

Re: Narkki äiti vahvoilla

ViestiKirjoittaja Vieras » To Kesä 07, 2018 10:17 am

Kallista hommaa aina nämä narkki käräjät, automaattisesti pitäs lapset ottaa pois, jos on vähänkään epäillystä asiasta.Onneksi voi nykyään laittaa nimettömästi nettivinkkiä kyseisisistä vanhemmista.

Paluu » Sijaishuolto, huostaanotot ja kaappaukset